keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Tuleekohan tästä koskaan valmista...

keskiviikko 13. toukokuuta 2009
Olen tässä alkanut miettimään, että olenkohan minä koskaan tyytyväinen poikien ruokailuun :D

Nyt olen aloittanut sitten ruokalistojen suunnittelun sillä periaatteella, että 2/3 aterioista olisi täyttä lihaa. Illalla sitten laitettaisiin märkäruokaa ja nappuloita yösyöpöttelylle.
Olen tosiaan sen huomannut, että kun raksubaari on auki, niin etenkin Micillä on tapa täyttää vatsaa niillä nappuloilla pitkin päivää.

Olen ollut äärimmäisen kiinnostunut BARFfauksesta, mutta en vain ole vielä löytänyt "sitä juttua", millä poitsut saisi luita syömään. Ostin tosiaan kokeeksi pari kanan siipeä luineen eläinkaupasta. Yritin saada poikia syömään niitä monessa eri muodossa ja koossa, kädestä sekä lautasesta, paloina ja kokonaan, lattialta ja lautaselta.. mutta ei :/
Täytyy vielä käydä kirjastosta etsimässä BARFfaukseen liittyviä kirjoja.


Eilen avopuolisoni kanssa juteltiin pitkään poikien ruokailuista ja siitä miten me saataisiin heidät syömään suht edullisesti, mutta hyvin. Ajattelimme vielä käydä ostamassa joitain Kennelrehun lihoja kokeeksi.

Ja tosiaan sitä possun sydäntä ei kumpikaan syö. Olen eri muodoissa sitä yrittänyt tarjota, tuore pakkauksista ja ilmatiivisti pakattuja, mutta kun ei kelpaa niin minkäs teet.

7 kommenttia:

Menina kirjoitti...

No tuo meilläkin on ollut hieman esteenä... Uskon kyllä että tulee teilläkin vaikuttamaan huomattavasti kun rajoitat raksuja, meillä ainakin raksujen poisjättö "palautti" ruokahalun muihinkin ruokiin.

Tuo on juuri hankalaa, kun totuttaminen voi viedä tuhottomasti aikaa. Mutta älä lannistu, jatka vain sitkeää tarjoamista. Itse ajattelin vielä ruveta sekoittelemaan lihoja keskenään, herkun sekaan ei niin herkkua :)
Raksunhimoiselle voisi lihat mennä raksujauheella kuorrutettuna?

Koitin nyt laittaa testikommentin omaan blogiin ja onnistui. Jos ehdit, käyhän kokeilemassa jossakin välissä ihan testinä saatko perille! Jotakin häikkää on kyllä tosissaan voinut tulla noista bloggerin huoltotöistä...

Lendi kirjoitti...

Minä tosiaan sekoitin tuon törröttävän osan kanaan, jäi syömättä. Sitten pilkoin sen luineen ja taas kanan sekaan, jäi syömättä sekin :/
Saman tein sen possun sydämen kanssa, että sotkin pieniä paloja possun kinkkuun, vaan ei menny läpi tarkastuksesta ;)
Ei kyllä pidä antaa periksi, vaikka kuinka vaikealta näyttää.

Miten teillä toimitaan raksujen kanssa? Jätitkö ne siis kokonaan pois?
Puhuttiin eilen avokin kanssa noista raksuista, että jotain järkevää ratkaisua niihinkin on saatava. Vaikka sitten yöksi jättää naposteltavaksi.

Ja blogisi toimi :D Eli joku tilapäinen häiriö taisi vain olla!

Menina kirjoitti...

Heh, aina ei voi kyllä ymmärtää millä ihmeellä nuo kattimukset ruokansa valikoi syömiskelpoiseksi.

Meillä nuo raksut jätettiin pois kokonaan silloin kun Kisulla oli pissatulehdus ja pelkäsin että raksut edesauttaa sen uusimista.
Almahan ei tullessaan raksuista edes piitannut, joten pahin vieroitus oli sitten Kisun kanssa. Alkuun ei meinannut kelvata mikään, mutta nyt vaan herra syö jo melkeinpä mitä tarjotaan :D Asiaan on varmasti vaikuttaneet myös tiukat ruoka-ajat, eli naposteluja ei ole, vaan ruoka syödään silloin kun se tarjotaan (3xpv, n.8 tunnin välein). Kisu ei tosin koskaan saa syötyä kaikkea kerralla, joten otan lautasen välillä Almalta piiloon ja tarjoan sitten myöhemmin pariin otteeseen. Nytkin mulla on Kisun lautanen tuossa vieressä sängyllä ;)

Meillä taas on öisin se ongelma, että en voi vahtia Kisun lautasta, joten jos siihen lihaa jää (kuten useimmiten) käy Alma sitten varastamassa... Se tietää tekevänsä väärin ja juoksee lihanpala suussa sängynalle piiloon syömään hih - höppänä!

Nuutu kirjoitti...

Meninan kanssa samoilla linjoilla, eli meillä ainakin vaikutti suuresti se kun raksubaari meni kiinni, ja raksujen määrää muutenkin vähennettiin. Alkoi myös Nuu Nuulle maistumaan märkäruokakin, se kun oli täysin raksukissa. Märkäruokaa söi ehkä kaksi pientä palaa päivässä.
Ja totuttelu uusiin sapuskoihin pitää tehdä maltilla. Meillä meni 5kk että oltiin kaikki lihat (mitä nyt syödään) otettu kokonaan mukaan ruokalistalle.
Ja niiden syöminen aloitettiin ihan minimaalisen pienissä erissä (20g jaettuna kolmelle kissalle, ja aluksi vielä kahdella eri aterialla)ensin märkäruuan sekaan ujutettuna, nostaen pikku hiljaa sitä määrää ja lopuksi päästiin siihen, että lihat menee alas ilman sitä märkäruokaa. :)

Lendi kirjoitti...

Me ollaan alotettu lihoihin totuttelu joulukuussa, myöskin pienillä määrillä ja pikku hiljaa. Nyt ollaan siinä pisteessä, että kerran päivässä (Nyt n. 2-3kk ajan) ja luultavasti aloitan siirtymisen 2/3 lihaan aluksi joka toinen päivä. Jos lihaa ja märkää on tarjolla, niin voitte arvata kumpi jää lautaselle :D

Meillä onneksi kumpikin syö hyvin märkää ja lihaa (mitä nyt ne tietyt mitkä ei kelpaa) ja niitä nappuloita sitten napostellaan pitkin päivää.
Äsken nostin raksut pois ja yritän päivällä vielä sitä sydäntä tarjota, jos se vaikka menisi paremmalla ruokahalulla :)

Kiitos muuten teille molemmille :D Sitä on itselläkin varmempi olo, kun saa jakaa ajatuksia muiden kissisten kanssa :)
Avokki eilen totesi kissojen ruoista, että "se on vähän niin kun sun juttu".

Lendi kirjoitti...

No niin.. raksubaari on ollut päivän kiinni ja Micillä on kova mielistely välillä käynnissä :D
Itse olin päivällä lapsenvahtina ja avokki oli antanut sydäntä. Kupista ne oli hävinnyt, vaan emme nyt tiedä kumpi ne on syönyt :) Mutta siis, aivan mahtava juttu!!! Olipa hyvä, että tuli ihan kunnolla puhetta noista raksuista.

Nuutu: Muistan kyllä vitamiinilisät kunhan lihaa alkaa olemaan 2/3 ruoista.

Menina kirjoitti...

Hehee, onneksi olkoon :) Se on erävoitto teille!

Juu, tuttua, miehen mielestä kaikki kissoihin liittyvä on niinkuin vähän mun juttu... ;) Kyllä se onneksi osallistuu, jos tarvitaan esim. pitelijää, mutta muuten se saa olla aina vaan hyvis joka paijailee.

Meillähän on edelleen erilaisiin lihoihin totuttelu menossa. Ongelma on se, että näille kelpaisi vain ja ainoastaan se possun sydän! Sitä vaan odotellaan ja ihan pakosta, pahimpaan nälkään sitten syödään muutakin. Mutta eikö tuo tuosta vielä ajan kanssa meilläkin :)