tiistai 3. marraskuuta 2009

Muotokuvia ja venytettyjä sellaisia

tiistai 3. marraskuuta 2009
Kai se on ihan normaalia, että tuorettaa ipanaa haluaa kuvata jatkuvasti? Gastonista huomaa joka päivä mitä ihmeellisempiä kehityksen asteita ja karvakin on kasvanut millin työpäivän aikana! Myös kasvojen ilmeissä on mitä erikoisempia piirteitä kun katsoo eri valossa.

No toki tässäkin on perääkin, mutta Gastonista toivomme suvaitsevaisempaa myös kuvailujemme suhteen. Mici ja Mörri masentuu sadasosasekunnissa kun kameran ON- ääni kuuluu. Lisäksi heidän ilmeensäkin menee aivan "auttakaa minua" osastolle.


Olen jo joillekin maininnut, että toiveissani on vielä ostaa kunnon järjestelmäkamera. Aloin avopuolisoni kehoituksesta tutkia nykyistä kameraamme tarkemmin ja löysinkin sieltä lähikuviin tarkoitetun toiminnon. Tämä on nyt sitten ollut ahkerassa käytössä.
Kuitenkaan salamaa en mielelläni käytä, joten osa kuvista ovat hiukan tummempia.


Sain kuvattua myös oikein tyypillisen coon- ilmeen :D


Otin jopa mukaan hiukan taiteellisempaa efektiä ja ylpeänä esittelin kuvia pirpanasta. Avokkini totesi, että "oli se yksi ihan hieno jossa Gastonin pääkin oli kuvassa". Toteuta tässä nyt sitten taiteellista puoltasi ;)


Gatonilla alkoi lopulta iltavillit ja ilmekin kertoi sen...


Ja tätä iltavilli- ilmettä seurasi myös teot.


Pikkujellonan suuri haukotus!



Kovasti täällä myös näyttelyasentoa treenataan. Se kyllä tuntuu todella hankalalta rimpuloivan kissan kanssa, huh huh. Paljon on treenattu, joten helpommalta se alkaa päivä päivältä tuntumaan.

Onneksi ensimmäinen näyttely on assistenttien esittelemänä Laihialla. Veikkaan että esittämisestä ei tulisi minulla mitään kun olisin niin pallo hukassa muutenkin :D
Onneksi kuitenkin kasvattaja tulee sinne muutaman kissan kanssa sekä Gastonin sisko Gini, joka on tuoreen kissalan ensimmäinen kasvatusnaaras :)

4 kommenttia:

Menina kirjoitti...

Voi äiti mitä ilmeitä :D Ihuna!
Voin vain kuvitella tuota venytysharjoittelua, pienet ne osaa rimpuilun ja liukkaitakin ovat pirulaiset ;)
Naureskelin tuolle edelliselle postaukselle ja noille aivan ihanille videoille!! Sanni tykkää myös rämpyttää muovipintoja ja esim. peiliä. Mikähän siinä onkin että pienet ipanat tykkää raahata isoja leluja ympäri kämppää - ovat olevinaan sitten niin mahottoman isoja kissoja että :D
Kyllä siinä Micillä ja Mörrillä onkin showta kerrakseen. Pikkumies pitää huolen että ei kellään ole tylsää :)

luolaleijona kirjoitti...

Hienoja kuvia! Tuo ihan ensimmäinen näytti tosi kivalta isompana. Kannattaa kokeilla, mitä tapahtuu jos valotat kuvaa ihan pikkiriikkisen jälkeenpäin kuvanmuokkausohjelmalla? Myös sellaista ollaan täällä tehty, että ollaan kannettu pöytälampppuja yms lisävalaistusta kuvapaikalle, lopputuloksesta tulee kiva. Veikkaanpa että Gastonista tulee isona filmitähti kun noin perusteellisesti totutat sen kuvaamiseen ;) Tosin - olin itse ihan samanlainen meidän poikien pentuaikana ja välillä vieläkin :D Aina löytyy jotain uutta.

Anniina kirjoitti...

Blogimaailman yleisin "vaiva" tuntuu olevan kuvakateus. Huomaan, että tuo tauti on minuunkin iskenyt. Omalla pokkarilla ei häävejä kuvia saa, hmm, pitäisiköhän ostaa järeämpi masiina. Tulen aina siihen lopputulokseen, että uutta järeämpää pitäisi opiskella ja opetella, ja etten kuitenkaan jaksa sitä :D Eli tyydyn (ja muut saa tyytyä) pokkaritasoisiin räpsyihin.

Kuvat Gastonista on tosi upeita! Varsinkin tuo haukotuskuva. Mikä mäihä että oot napsaissut juuri tuolloin. Oon yrittänyt ja yrittänyt saada omaan kameraan haukotuksista kuvia, mutta ikinä ei vaan onnistu. Viimeisessä kuvassa on melkoinen pötkö. Vau :)

Lendi kirjoitti...

Menina: Ja huvittavaa on myös se, että Gaston usein murisee Micille ja Mörrille kanniskellessaan leluja suussaan heidän ohi :D Olevinaan niin suurta miestä että ;) Saaliita sitten piiloitellaan milloin meidän kenkiin, sänkyyn, kukkiin, verhojen taakse... Sitten niitä etsitään kissojen (ja koirien :) ) kanssa kun ei leluja enää ole millä leikkiä.

Luolaleijona: Photoshoppasinkin kuvia vaikka miten ja ifolorille pitäisi tehdä iso kuvatilaus :) Saa seinille täytettä. Kuvankäsittelyillä saa kyllä vaikka ja mitä ihanuuksia tehtyä ja välillä pelkkä mustavalkoisuus tekee ihmeitä.
Ihmeen hyvin Gaston on tottunut kuvailuun, ei juuri enää välitä kun minä häärään sen ympärillä kamera kourassa ;)

Aava: Minulla on kyllä paha kuvakateus.. Ja olen päättänyt sille vielä tehdä jotain ;)
Kannattaa olla passissa kameran kanssa kun kissa alkaa heräilemään. Tosin tuo haukotus tapahtui kesken reuhaamisen :)
Gaston kyllä kasvaa hurrrrjaa kyytiä. Täytyy laittaa strategisia mittoja kunhan saadaan vaaka ostettua :)