Viimeistä työtä, vesiliukoisilla öljyväreillä, tein yli kuukauden putkeen ja jotenkin en vieläkään ole tyytyväinen. Työ on sinällään ihan onnistunut ensimmäiseksi maisematyöksi, mutta uskon että tyytymättömyyteeni vaikuttaa se, että en erityisemmin pitänyt maiseman maalaamisesta. Muiden tekeminä ne maisemat ovat vain hienompia ja parempia. Taidan olla enemmän modernien töiden tekijä ;) Mutta tämä työ opetti minua tekemisessä enemmän kuin mikään muu aikaisemmin.
4 kommenttia:
Ovatko taiteilijat koskaan tyytyväisiä töihinsä ;)
Minusta maalaus on kaunis ja harmoninen. Pidän luonnosta muutenkin todella paljon ja kyllä tuollaista kelpaa katsella, ihan silmä lepää.
Tunnen kyllä valitettavasti tuon itsekritiikin erittäin hyvin, pahimmillaan se voi tappaa monta hienoa työnalkua.
(P.S. katso myös edellisen viestin kommentit).
Hienolta näyttää tosiaankin. Ihanan pehmeä tunnelma... Kyllähän se on niin että niitä maisemakuvia kyllä saa kamerallakin, että joku oma näkemys siinä työssä on tärkeintä- mun mielestäni. Mielipiteitä sitten on taas monenlaisia... ja saa ollakin! Kyllä maisemamaalaus on tärkeä prosessi oppimisessa, ilman muuta. Kannattaa käydä läpi monenlaista, oppii tekniikkaa ja löytyy se omin alue sitten!
Jatka ihmeessä -ilman kritiikkiä, joka työstä löytyy jotain hyvää!!
MENINA: Kiitos, kyllä se välillä ihan kivalta näyttää kun huoneeseen astuu (on siis ikkunalaudalla kuivumassa). Ei se kyllä meillä esille pääse, kun ei ole lainkaan meidän kodin tyylinen.
RITVA: On kyllä oppimisen kannalta ollu todella hyvä työ! Olen ymmärtänyt paljon enemmän maalaamisesta tämän työn kautta.. mutta onneksi sitä ei tule koskaan valmiiksi :D
Oikein harmoninen tunnelma maisemassasi,mieluusti tuon puron vartta käyskentelisin.
Itse en edes sitä pientä "postimerkkiäni"saanut valmiiksi,on ollut sekoittavia kuvioita niin etten päässyt kiinni vieläkään maalaamiseen.Jospa sitten joskus.
Lähetä kommentti