keskiviikkona 9. joulukuuta 2009

Paska juttu!

keskiviikkona 9. joulukuuta 2009
Gastonin vatsantoiminnan ympärillä olemme jälleen...

Nyt kuitenkin alamme olla jo hiukan toiveikkaita. Avopuolisoni oli tänään todistamassa "kiinteää, mutta hiukan kiiltäväpintaista ja pehmeää pökälettä". Eli lääke alkaa tehdä tehtävänsä. Tosin hänen harmikseen kakkasotkuilta ei vätytty tälläkään kertaa, sillä tyylikkäästi Gaston tallasi suoraan pökäleen päälle.

Kävimme vielä tänään eläinlääkärillä hakemassa hyvin sulavaa ja ruoan sulatusta edistävää märkäruokaa, Prescription diet. Valmistaja on Hill's ja hyvin Hill'smäisesti tuoteselosteesta löytyi heti sokeri ja vilja :/ Mutta kokeilemme nyt onko tällä ruoalla jotain hyötyä pökäleiden koostumukseen.


Tosiaan edelliseen postaukseen ja saapuneisiin kommentteihin viitaten kerron nyt samalla, että Gaston on siis voinut täysin normaalisti tätä kakkaongelmaa lukuunottamatta. Paino on tosin hiukan jumittunut, mutta niin on ilmeisesti meidän vaakakin. Eli paino heittelehtii vaa'an mukaan ihan laidasta laitaan. Eli Kassu syö edelleen kuin pieni porsas, juo vettä, leikkii, nukkuu, reuhaa kuten pennut yleensäkin ja hampaat alkaa vaihtua kovaa kyytiä. Eli mitä luultavimmin joku ruoka on nyt ärsyttänyt suoliston ja vatsan jonka syystä tätä luikuria on tullut. Ja tarpeillaan Gaston käy siis yleensä vain sen kerran päivässä. Eli tämä "löysä vatsa" ei ole juoksuttanut Pikku G:tä vessaan normaalia enempää.

Tarkkailemme vielä pari päivää suurennuslasilla, mutta alkaa vihdoin vaikuttaa edes hiukan paremmalta :)

PS. Juusolle sekä Kuoville kiitos paljon tunnustuksesta. Noudamme sen heti kun tämä rumba on ohitse :)

tiistaina 8. joulukuuta 2009

Huolta ja paineita

tiistaina 8. joulukuuta 2009
Näin näyttelyä lähestyttäessä sitä tulee miettineeksi vaikka ja mitä, osa on kuvitteellista ja osa taas... valitettavasti ei.


Gastonin maha on ollut löysällä tämän viikon ja huomenna on tiedossa eläinlääkärin apuihin tukeutuminen, mikäli ei tilanne muutu.
Kassu on saanut nyt kaksi päivää Inupekt Fortea, joka siis edistää hyviä hyötybakteereja vatsassa ja suolistossa.

Myös ruokaremonttia on tehty ja ensimmäisenä jäi pois luiset lihat ja heti perään liha :/ Toivomme todellakin, että tämä ei ole mitään pysyvää vaan voimme aloittaa kaiken totuttelun alusta kunhan maha ensin rauhoittuu täysin.


Voitte kuvitella mitä kaikkea täällä on pohdittu tulevan näyttelyn suhteen. Myös peruuttamista olen joutunut pohtimaan ihan vakavissani.

Näen niin silmissäni sen koko tilanteen: Gaston raapii ensin eläinlääkäriä tarkastuksessa, on paniikissa koko ajan, assistentti ei saa venytettyä edes yhtä kertaa (joka on meillä koko näyttelyn tavoite) ja kaiken tämän kruunaa näyttävät ripulikarvat hajuineen :/



Voi vitsit... Mistä sitä positiviista ajattelua, mieltä ja hauskuutta saikaan ostettua?

sunnuntaina 6. joulukuuta 2009

Apuri

sunnuntaina 6. joulukuuta 2009
Kun palvelusväki päätti ilahduttaa sukulaisia ja tuttavia omatekoisilla joulukorteilla oli Mici heti paikalla. Hän oli luonnollisesti sitä mieltä, että kortit tuskin valmistuisi ilman hänen läsnäoloaan.

Kuitenkin korttien tehovalvonta alkoi mennä hiukan överiksi, sillä Mici olisi halunnut ehdottomasti seisoa keskellä pöytää ja kaikkien tarvikkeiden päällä.

Kun lopulta palvelusväen pinna paloi, esitti Mici kiltisti nukkuvaa. Tämä ei kuitenkaan mennyt oikein läpi, sillä erikeeperin esilleotto herätti mielenkiinnon. Mici katseli kiltisti kun laitoin pensselillä liimaa mutta ilmeisesti vauhti ei miellyttänyt häntä. Mici päätti kirjaimellisesti osallistua ja länttäsi täysin yllättäen tassun liimakasaan. Siinä tuli kiire napata kissa kainaloon ja ei kun tassun pesu puuhiin. Onneksi liima on siis vesiliukoista ja palvelusväen ripeällä toiminnalla vältyttiin vahingoilta...


Ja Micin joulukorttien teko loppui kuin seinään...

lauantaina 28. marraskuuta 2009

Valmistautumista

lauantaina 28. marraskuuta 2009
Olen jo hyvissä ajoin liikkeellä, sillä mietin kuumeisesti mitä Laihian voittajanäyttelyyn 12.12. tarvitsemme mukaan. Ajattelin tänne laittaa listaa ja olisin todella kiitollinen, jos voitte vielä ensikertalaista opastaa ja muistutella mitä kannattaa pakata autoon.


Ihan ensin suuri kiitos kuuluu Temppukissoille aivan ihanista oranssi punaisista näyttelyverhoista <3 Kovasti olen maksua niistä tuputtanut vaan kun tilinumeroa ei ole kuulunut, niin pitää muistaa heitä jollain muulla tapaa tulevaisuudessa ;)

Kaikki nämä vuodet yllä oleva boxi on kulkenut mukanani. Se on ollut työtön siitä lähtien kun lopetin kilpatanssin, jolloin hän toimi meikkiboxina kaikki ne kisamatkat. Vaan vihdoin näyttäisi siltä, että hän on työllistynyt näyttelyboxina :D Sinne saa mahtumaan kaikki pienet välineet ja tarvikkeet, jotka pysyvät myös hyvässä järjestyksessä.


Eli listaa mitä olen olen pakannut ja miettinyt mukaan;

Mahdolliset korjausvälineet (esim. häkin suhteen):
Nippusiteitä, sivuleikkurit, pyykkipoikia, sakset, hakaneuloja

Turkinhoito ja ruokailu:
Talkki, harjat, kynsisakset, ruokaa, kupit, herkkuja

Mukavuus asiat:
Pohjalle pehmuste, peti, kakkis, hiekkaa,
särkylääke (minulle!), jakkarat, hyvät kengät

Muuta:
Verhot, leluja, kuvat Gastonista, desinfiointiaine, talouspaperia, kakkalapio, roskapusseja
Ja ehdottomasti tärkeimpinä: Gaston ja hänen rekkarit!


Kovasti täällä harjoitellaan venyttelyasentoa, vaan välillä on niin kova vauhti päällä, että asennot näyttää aivan naurettavilta, kuten notkoselkä yllä näyttää...

tiistaina 24. marraskuuta 2009

Testattu eläimillä...

tiistaina 24. marraskuuta 2009
Meillä testataan kaikki meikit eläimillä, tai lähinnä eläimet ne testaa ;) :


video

Gaston kuulee heti aamulla kun otan meikkilaukun esille ja tulee räppäämään Pikku G:n lailla kaikkea. Välillä on oltava varovainen, sillä ripsiväri saattaa olla hänen mielestään testauksen alla juuri silloin kun suttailen sitä omiin ripsiini...
Räppäyksestä ehdottomana ykkösenä on selvinnyt Max Factor!

perjantaina 20. marraskuuta 2009

Uutta ja ihmeellistä!

perjantaina 20. marraskuuta 2009
Kun palvelusväki totuttelee uuteen sänkyyn, on myös pojilla uutuuden viehätystä makuuhuoneen puolella.
Meillä on ollut todella heikko kuntoinen kiipeilyteline makkarissa, jonka kautta isot pojat pääsivät kaapin päälle. Tosin pois tuleminen tapahtui hyppäämällä sänkyyn... Oli sitten yö tai päivä...

Meille tuli torstaina iso tilaus Zooplussalta, niin ruokaa kuin uusi kiipeilyteline. Teline on 170cm korkea ja hyppymatkaa kaapin päälle jää vain 40cm, jonne on sitten tehty nukkumapaikkoja.


Micin piti heti ensimmäisenä testata telinettä. Taisi mennä sekuntti kun saatiin kierrettyä tuo ylin taso paikoilleen, törötti herra siellä jo tyytyväisenä.


Gaston ja Mörri taas taistelivat telineen herruudesta kun se oli saatu vietyä paikoilleen.


Gaston aloitti vähitellen vilkuilun ja kuikuilun kaapin päälle ja ihmetteli kovasti näkyä. Hän ei siis ollut käynyt kaapin päällä koskaan aikaisemmin. Oli fiksuna poikana tajunnut jättää suurien välimatkojen hyppelyn isommille.



Eipä mennyt aikaakaan kun ipana oli tyytyväisenä kaapin päällä ja heräsi sieltä myös tänä aamuna :) Kaikki kolme ovat tulleet kiltisti pois telineen kautta, eikä yhtään ikävää herätystä olla torstain jälkeen koettu.


Tosin Gaston on joutunut valitettavasti toteamaan, että tällaiset tasot ovat kyllä hiukan pienempiä kissoja varten...

sunnuntaina 15. marraskuuta 2009

"JURSK" kuului keittiöstä...

sunnuntaina 15. marraskuuta 2009
Olen täällä useaan otteeseen valitellut, että en ole saanut poikia syömään luisia lihoja. Olin yrittänyt eläinkaupasta saatavilla kanansiivillä ja naudan rustoluilla totuttaa vieläkin luonnollisempaan ruokavalioon, mutta erittäin huonoilla tuloksilla.



Eilen ostin ihmisten altaasta broilerin koipia. Aluksi olin itse hiukan ihmeissäni, miten saan niistä kissoille syötäviä versioita.
Luonnollisesti aloitin kaiken puukon teroituksella ja aloin pilkkomaan koipia luineen päivineen. Myös nahat otin pois, sillä uskon niiden olevan näin ensikertalaisille vielä tiellä.

Mici oli ensimmäisenä kärkkymässä palasia, mutta itse tein virheen tarjotessani liian isoja paloja. Lopulta leikkelin koivista hänelle penkkiä lihoja ja kaikki meni hienosti alas.


Kun Gaston heräsi, annoin hänen pyytää hetken ruokaa että nälkä kasvaisi suuremmaksi.
Myös hän oli alussa ihmeissään kanan paloista eikä oikein tiennyt mistä aloittaa. Hän söi ensin pari pientä palaa ja jatkoi omia, tärkeitä juttujaan.

Hetken päästä ihmettelin ääntä joka kuului keittiöstä ja ilokseni sain nähdä Gastonin jyystämässä lihakimpaleita luineen :) Huomasin, että palaset oli edelleen liian isoja, sillä Gastonilla on huono tapa hotkia kaikki ruoat ja pari kertaa oli kurkku aika ahtaalla...
Pilkoin isommatkin pieniksi ja siellä seassa oli luuta pienempinä palasina. Eikä mitään ongelmia ollut enää tämän jälkeen.
Eli saimme olla erittäin ylpeitä Gastonista ja tätä ruokalajia on tarkoitus tarjota kerran päivässä.

Itse olen kamppaillut useita kuukausia rasvahappolisän kanssa. Eläinkaupan öljystä olemme saaneet vain sotkua, kalanhajua sekä syömättä jääneitä ruokia.
Ostin eilen apteekista Eforion nimistä ravintolisää ja voin suositella lämpimästi! Kaikki söi kiltisti ruokansa johon sitä laitoin ja mitään hajuhaittoja ei myöskään ollut.