Gaston, kaksi viikkoa

Tänään Gastonilla on siis ikää kaksi viikkoa ja kyllä huomaa jo piiperon hurjan kehityksen! Painoa on kertynyt n. 400g ja kaikki on sujunut todella kivasti.

Gaston tulee luultavasti muistuttamaan hyvinkin paljon isäänsä Aslakia. Hän on todella upea maine coon- uros, joka on vielä hyvin nuori poika. Hänet näimmekin Kempeleen näyttelyssä.
Emää, Belleä, emme näyttelyssä nähneet koska hän oli tuolloin viimeisillään :)

Sovimme juuri, että menemme katsomaan Gastonia kuukauden kuluttua, kun hänellä on ikää kuusi viikkoa.

Tästä kuvasta huomaa jo, kuinka väritys alkaa pikkuhiljaa muodostumaan.

Tässä kuvassa Gaston on etualalla (kuten koosta huomaa ;) ) ja takana on hänen siskonsa Gini.
Gastonin etutassuissa huomaa jo värityksen vaalentuneen ja mustat tiikerinraidat ovat
todella selkeät.

(Kuvat: Pirjo Tihinen, Korpicoon's)

Lintuja ja lääkintää

Avokki vietti Micin kanssa isi-poika päivää katselemalla netistä lintuja, toki äänien kera.
Onneksi otti myös kuvia minun blogi tarpeisiin tapahtuneesta :D

Meillä siis jako menee niin, että Mici on äitin poika ja Mörri täysin isin lumoissa. Useasti aikaisemmin nämä rakkauden kohteet vaihteli poikien välillä, vaan nyt näyttäisi lempparit löytyneen.

Kävimme eilen eläinlääkärissä otattamassa poikien rokotusten tehosteet ja näyttämässä Micin kaljuja. Micillä on siis loppu keväästä ilmaantunut kaljuja, symmetrisiä länttejä mahaan.
Hän itse napertaa ne hampaillaan ja odotimme aikamme, että tämä vaihe olisi mennyt ohi.
Mitenkään huolissaan emme olleet, sillä iho ei ole ollut rikki, ei kuiva, karva on äärimmäisen kaunis ja muutenkin kaikki muu on ollut erittäin kohdallaan.

Kävimme KokkoVetistä (mikä jää meidän pysyväksi lääkäriksi) ja hän kertoi, että leikattujen urosten kohdalla tämä on yleinen vaiva. Eli "hormoonien hyrrääminen" ilmenee näinkin hassulla tavalla keväällä ja kesällä :D Tai lähinnä se on pään sisäinen vaiva leikkauksesta huolimatta.

Nyt Mici saa tyttökissoille- sekä koirille tarkoitettua kiimanestolääkettä kerran viikossa 1/2 tablettia. Lääke on nimeltään Perlutex vet 5mg. Luultavasti Mici tulee syömään näitä koko nuoruutensa aina keväisin ja kesäisin.
Jotenkin pidämme tätä vaivaa hiukan huvittavana ;) Toki ihanaa, että tämäkin selvisi!

Ruokailun suhteen on myös tullut pientä muutosta. Poitsu syö nykyisin sen 2/3 päivän ruoasta lihana :) Koko porukka on kyllä tähän järjestelyyn ollut erittäin tyytyväinen.

Aamuisin listalla: maksa, katkarapu ja sei (1 x vko) ja muuten; kana, kalkkuna, possu, sydän.
Päivällä: Mjau
Iltaisin listalla: Kanan- ja kalkkunan jauhelihaa (eläimille tarkoitettua).
Saatan sotkea mukaan myös märkäruokaa, jolloin Mici syö paremmin.
Nappuloina yöksi Orijen ja Acana.

Eläinlääkäri huomautti pienestä punoituksesta Micin ikenissä (tullut Orijenin ja Acanan myötä) ja ehdotti sitten nappuloita, joissa ientulehdusta estävä vaikutus..?!
Näin sitä lääkäriä uskottiin ja aloin tiedustelemaan hyviä ko. nappuloita, kunnes minulle ehdotettiin kieltä. Itse löin päätä pöytään siinä vaiheessa ja ihmettelinkin jälkeenpäin että lähes 100% raakaruoan syöjille ehdotettiin nappuloita...! Mutta tästä on ennenkin keskusteltu, että ei eläinlääkärit ole ravintoasiantuntijoita, mitä itse toki toivoisin.
Eli keili on myös tulossa ruokavalioon, heti kun kauppaan ehdin :) Kuten myös ne luiset lihat.. sitten joskus ;)

Viileitä tuulia

Me meinasimme tämän muutaman viikon aikana paistua uudessa kodissamme. Vuokranantajamme on lomalla, joten saamme vasta huomenna vastauksen parvekeen verkotukseen.

Itselläni meni eilen hermot tähän kuumuuteen ja tunkkaiseen ilmaan, joten verkotin lopulta keittiön ikkunan.


Verkkona käytin jänisverkkoa, millä olimme verkottaneet edellisen asuntomme parvekeen.

Onneksi ikkunassa oli pienet syvennykset, johon sain verkon kätevästi upotettua. Voimat ei tosin riittäneet viime metreillä ja piti kutsua avokki paikalle :D

Verkko ei ole millään kiinni ikkunassa, mutta on todella tukeva sekä jäykkä. Eli karkaamisen vaaraa ei ole.



Mörri nauttii uusista tuulista, sillä hän ei ulkoile valjaissa lainkaan.
Selvästi huomaa, että pojatkin on rauhallisempia kun saavat viilentyä ikkunassa oman mielen mukaan.

Toivon kyllä kovasti, että ensi viikolla voisimme aloittaa projektin nimeltä parvekeen verkoitus. Siitä on kuitenkin niin paljon iloa pojille sekä meille.


Pikku Gaston voi kaikin puolin hyvin :) Painoa oli kertynyt aamuun mennessä 260g ja ruoka maittaa oikein hyvin.

Kasvattaja on lähettänyt säännöllisesti kuvia sähköpostiin, mikä on tietysti meille aivan ihana asia. Saadaan näin olla mukana Gastonin ensimmäisistä hetkistä saakka.

Leikin taikaa

Nyt se onnettomuus sitten hetkeksi iski: Mörrin lelu meni rikki :/

Mutta onneksi poikia on siunattu niin fiksulla äipällä, että lelu saatiin lopulta korjattua :D

Toki isukki ehti jo käydä hakemassa uuden, kissanmintulla varustetun huiskan, joka on myös saavuttanut suurta suosiota... Se ei ehkä alla olevasta kuvasta välity, mutta kovaa kyytiä on jo uusi kepukka saanut:

Meillä pojat on siis todella kovia ja ahkeria leikkimään myös keskenään. Joka aamu ja ilta on tiedossa mahtavat taistelut juoksuineen, mikä 99% päättyy Micin selkäsaunaan ;)



Mr. G sai siis viralliseksi nimekseen Korpicoon's Gaston, mistä pidämme todella paljon. Voi olla, että Gaston kääntyy helposti Kassuksi, mutta sekin käy oikein hyvin.

Sain juuri infoa, että Gastonilta on auennut tänään silmät ja painoa kertynyt huimat 200g. Tosiaan syntymäpaino oli 150g (vrt. kissojen syntymäpaino määritelty n. 80-130g välisiin lukemiin).
Toki Maine Coon on rotuna yksi isoimmista ja syntymäpainot vaihtelee suuntaan jos toiseen.

Hänen ylhäisyytensä Herra G

Tässä hän on, vielä nimeämätön, klaanimme viimeinen ihanuus. Vielä toistaiseksi hänet tunnemme nimellä Herra G.

Poika on tosiaan syntynyt Korpicoon's kissalassa sunnuntaina 12.07.2009. G on ollut tähän mennessä kissalan suurin syntynyt pentu :) Väri tulee olemaan mitä luultavimmin ruskeatäplikäs.

Siinä Herra G on tuo oikean puoleinen pötikkä raitapaidassaan siskonsa ja äitinsä kanssa <3>

Voiko mitään ihanempaa näkyä enää ollakaan? Ja voiko ihminen tulla enää enempää onnelliseksi?

(Kuvat: Pirjo Tihinen, Korpicoon's kissala, Muhos)

Toilailuja ja päätösten tekoa!

Eilen kysyin avokilta, että "voiko sinun kännykällä ottaa videoita ja laittaa niitä nettiin?". Sainkin samalla tietää, että kamerassamme on videokuvaus mahdollisuus :D

Tässäpä pari videota.. Mörri näyttää esimerkkiä kuinka hän sotkee itsensä leluun ja jahtaa sitä sen jälkeen.



Tässä toisessa videossa huomaatte Micin innostuneisuuden Mörrin "omiin juttuihin":



Meillä onkin ajatusten täyteinen vuorokausi edessä. Täytyy nyt päättää, että liittyykö klaaniimme viimeisenä jäsenenä upea Maine Coon pentu, väriltään ruskeatäplikäs.
Sinistä tai hopeaa olemme vuoden odottaneet, eikä sitä vieläkään syntynyt.
Mutta saa nähdä, ehkäpä hyvät sukujuuret, mitä upein isä, suurin syntynyt pentu kissalassa ja meidän pitkä odotus ajaa värityksen edelle....

Jännitystä ilmassa..

Kävimme 5.7. Kempeleen rotukissanäyttelyssä. Siellä oli myös Korpicoon's- kissala josta meille siis tulee oma Maine Coon heti kun sinisen- tai hopean värin joku variaatio poika syntyisi. Näyttely oli kaiken kaikkiaan kiva, viehättävä ja tunsin itseni ihan pöllöksi kun pää kääntyili jatkuvasti!
Olihan minulla toki myös kamera mukana.. Yhtään kuvaa en vain muistanut ottaa :D Kuitenkin pojille ostettiin tuliaisiksi kiva peti, joka laitettiin kaapin päälle odottamaan talven kylmiä kelejä.


Pojat ei ole vielä edes ymmärtäneet pedin todellista tarkoitusta, mutta uskon sen johtuvan tästä kuumuudesta ja painostavasta ilmasta.

Saimme myös näytepurkin ruokaa, nimeltään Natural Pat'e Cavallo & Amaranto. Avasin eilen pikku purkin ja tokaisinkin, että jää muuten syömättä kun on pateeta, mutta toisin kävi!
Patee oli todella mössöistä, mutta tuoksu oli hyvä. Ilmeisesti hevonen houkutti poikia, sillä Mörri söi melkein kaiken ja Mici kävi myöhemmin maistelemassa.

Nyt kysymys kuuluukin; Mistä tätä ruokaa saa? Loistavilla internet taidoillani en ole Zooplussaa kauenpaa etsinyt, mutta jos joku sattuisi tietämään, niin kertokaa ihmeessä :) Myös kokemuksia otan vastaan! Valmistaja on ilmeisesti Nova Foods.



Mikäli coon- poikamme ei vielä synny, niin olemme lupautuneet antamaan sijaiskodin kodittomalle pennulle :D
Eläinhoitola Kotipesä, eli Kokkolan eläinsuojeluyhdistys on tupaten täynnä ja kevennystä kissojen osalta kaivataan. Olemme olleet eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoisina hoitajina jo pidemmän aikaa, mutta mielellään tekisimme enemmän. Ja tämä on hyvä tapa antaa pennulle tukevat raamit elämää varten. Eli joka tapauksessa meille tulee vilinää ja vilskettä joko ensi viikolla tai 3kk päästä!

Muutto ja uusi koti!

Vihdoin ollaan saatu elämä ja uuden uutukainen koti järjestykseen! Väsymys on painanut meitä kaikkia neljää pari päivää, mutta vihdoin helpottaa :)

Poikien muutto meni kaiken kaikkiaan yllättävän hyvin ja Mörri se jaksaa yllättää meitä aina vain enemmän ja enemmän.

Micin taivas alkoi niistä kaikista ihanista, erikokoisista pahvilaatikoista, joista hän ei siis malttanut pysyä irti. Luulimme jopa muuttopäivänä, että Mici olisi karannut ovesta ja etsimme häntä avopuolisoni äidin kanssa jopa käytävästä. Tietenkin olimme unohtaneet katsastaa kiinni olevan pahvilaatikon :D



Mörri nautti viimeisistä päivistä vanhassa kodissa parveke ulkoilun muodossa. Siellä hän
törötti keskellä pestyjä laatikostoja ym. ja eli muutenkin suhteellisen huolettomasti.


Jossakin vaiheessa kun tavarat alkoivat uppoamaan laatikoihin oikein pikavauhdilla niin Mörri teki kyllä selväksi että "minua ette sitten tänne unohda!".











Micin muutto päivää ennen näytti näinkin stressaavalta...












Uuteen kotiin tultuamme, alkoi kumpikin pojista tutkia paikkoja todella innokkaasti. Mici bongasi heti kaksi kärpästä ja jahtasi niitä koko loppupäivän..
Olin äärimmäisen ylpeä Mörristä, sillä jo hetken päästä kotiin tultuaan hän kellotteli seinän vieressä ilman mitään ongelmia.


Myös meidän vaatekaapin päältä löytyi todella ihmeellinen paikka. Vielä pojat ei ole siellä unia viettäneet, kun asunnossamme on todella kuuma. Kuitenkin Mörri on siellä toisinaan käyny, sillä sieltä on mitä parhain kyttäysmahdollisuus ulos :) Pihapiirissämme asuu todella paljon koiria ja yläkerrasta puolestaan kuuluu kissan naukumista parvekkeelle :)

Mici taas on nauttinut menosta hattuhyllyllä:

Olen ollut hiukan huolissani poikien syömisestä, sillä se ei ole ollut mitään parasta mahdollista, etenkään Mörrillä.
Kun olimme tulleet uuteen asuntoon, söi Mörri puolen tunnin päästä annoksen maksaa.. siitä puolen tunnin päästä hän söi annoksen Mjauta ja illalla vielä annoksen pennuille tarkoitettua märkäruokaa. Ystäväni jätti sitä aikoinaan meille pari pussia, sillä hänen kissansa ei sitä syönyt. Eihän meilläkään enää Whiskasseja ym. syödä, mutta nyt tein poikkeuksen ja annoin sitä Mörrille. Hän sai siitä mukavasti nestettä kehoon.
Veteen olen nyt parin päivän ajan lisännyt ohjeiden mukaisesti Nutrisal- jauhetta pitämään yllä nestetasapainoa.

Vielä olisi tuo parvekeen verkoitus edessä ;D Se tuskin viikonloppuna tapahtuu, sillä ajattelimme pyörähtää pyhänä Kempeleen kissanäyttelyssä :)