Oppia ikä kaikki!

Tässäpä hän nyt olisi, Maine Coonia kerrakseen :D
Nämä kaksi päivää kotona ovat olleet varsin opintäyteisiä. Kaikkea on pitänyt Ylhäisyyden oppia ja painaa mieleen. Kovin työlästä tuo pikku kissan elämä on, kuten tulette huomaamaan!


- Pitää yrittää poseerata paikoillaan, että äippä saa hyviä kuvia. Olen muka aina liikkellä ja menen niin lujaa, että kamerassa on vain kuvia joissa nukun!
- Olen kuullut, että minusta tulee myös näyttelykissa... Mikä se on?





- Leikki on kuulemma minun työtäni
- Kakka- astia on maailman paras paikka leikkiä. Hiekka on niin hienoa ja erilaista kun synnyinkodissa, että uudessa hiekassa vain pyöritään sekä levitellään hiekkoja ympäriinsä.
- Kaikella voi ja pitää leikkiä
- Huomaan kaiken mikä liikkuu
- Olen oppinut hienosti hyppimään hyllyillä sekä kiipeilemään telineillä
- Vesiastian vedet täytyy levitellä ympäri keittiötä ja mennä sen jälkeen kakka- astiaan märillä tassuilla
- Kaikki lelut on kiva levitellä ympäri asuntoa ja leikkiä niillä vuorotellen


- Täytyy muistaa välillä hengähtää hetki
- Olen oppinut monia uusia sanoja: mau, mjäy, mäy, mää, miu, miuuuuuu, kääh.
- Kaikesta mitä teen täytyy ilmoittaa palvelusväelle, en halua että he jäävät mistään paitsi




- Pitää nukkua että kasvaa
- Pitää nukkua että jaksaa
- Nukkua voi missä vaan ja milloin vaan
- Nukkuminen on kivaa


- Ison kissan vieressä on kiva nukkua
- Isot kissat on kivoja, kun ne ei enää sähise eikä murise
- Heille pitää antaa pesuja ja puskea suoraan naamaan
- Ei haittaa vaikka ne ei aina tykkää, mutta minulla on koko ajan kivaa!


- Kasvojumppa on tärkeää
- Kun herään saan syödä aina tuoretta ruokaa
- Isojen poikien kupeista varastelen lihoja
- Liha on parasta ruokaa mitä voi olla
- Tuntuu, että päivä alkaisi aina alusta kun herään, eli noin kymmenen kertaa oikeassa päivässä

Valmistautumista...

Hänen ylhäisyytensä saapuu siis huomenna, eli 6.10. Käyn pyörähtämässä töissä muutaman tunnin ja lähdetään klo. 8.45 ajamaan kohti Muhosta.


Gaston täytti eilen siis 12 viikkoa ja on käyneet tänään siskonsa kera tehosterokotuksissa sekä sirutuksissa. Gastonilla on painoa jo yli 2100g. Eli ihan mikään super- pieni poika sieltä ei ole tulossa ;)


Ruokakaappia täytettiin tänään erinäisillä vauvaruoilla. Royalin ja Whiskassin ruoista vieroitetaan kokonaan pois pikku hiljaa. Onneksi hän on saanut lihaa ainakin kaksi kertaa viikossa sekä seitä kerran viikossa kasvattajan luona.

Tarkoitus on nyt tehdä iso tilaus Zooplussalle kaikkien poikien osalta kunhan nähdään minkälainen syömäri sieltä lopulta kotiutuu.

Lihaa Gastonille onkin tarkoitus antaa 50% aterioista (näin kasvuaikana) joten paljon olen nyt lähipäivinä tutkinut tilattavia baby- mössöjä. En meinannut aluksi löytää kelpuutettavia ruokia, kunnes vihdoin onnisti ja etsintä alkoi tuottamaan hedelmää.
Pakkasessa on myös naudan rustoluita eli pelkkään lihaan ei ole tarkoitus jäädä.. mikäli se on siis minusta kiinni.


Myös "mummi" kävi viikonloppuna ja ilahdutti meitä viimein toivotulla "design lautasella" :D


Kylkiäisinä eläinkaupasta saatiin kassi (joka näkyy ruokakuvissa) sekä aktivointi peli!
Mici kävi jo kovasti tutkimassa pelin ideaa, vaan väsymys painoi päälle, eikä oikein innostusta löytynyt. Eli odotellaan iltaa...

Puuttuu enää ne toiset valjaat :)

Myös poikien peti on siirretty kaapin päältä lattiatasolle. Pojat ovat vain muutamia kertoja kelpuuttaneet sängyn alleen, joten toivottavasti Gastonille se kelpaa paremmin.


Feliway on puksuttanut jo viikon huoneilmassa. Vaikea sanoa onko ollut mitään hyötyä näin normaali arjen tiimoilta. No, huomenna sen vaikutus pääsee kunnolla koetukselle.


Gastonille tilattu wc löysi juuri ja juuri paikkansa meidän ihmisten pöntön vieressä. Tuosta kuvasta näkee kunnolla tuon toiletin koon. Eli se menee Gastonilla luultavasti niin pitkään kunnes repeää liitoksistaan ajan myötä.


Micin kantokoppa on pesty ja puunattu. Odottaa nyt eteisessä huomista aamua :D




Mörrillä on jo ressi, kuinkas muutenkaan ;)

Onnea Mörri!

Tasan kaksi vuotta sitten haimme Mörrin (tuolloisen Raita-Leenan) kotiin. Mörrin tarkkaa syntymäpäivää ei siis tiedetä, mutta vuosipäiviä vietämme aina näin hakupäivän kunniaksi. Se päivä kun on meille kaikille hyvin tärkeä.

Tänään Mörrillä on siis ikää 4 vuotta ja kaksi vuotta hän on ilahduttanut meidän elämää. Mörrillä on mitä suurin sydän, joka pulppuaa rakkautta palvelusväkeään kohtaan.

Oikein paljon onnea meidän synttärisankarille, jonka päivä tulee kulumaan ulkoillessa, karjalanpaisti lihaa syöden sekä leikkien synttärilahjallaan. Onnea kulta <3


Mörri tarkkana parvekkeella, kyttää ja huomaa siis kaiken mitä ympärillämme tapahtuu.

"Poseraan"

"Ja vähän vielä"

uusi synttärilahja oli oikein mieleinen!

Predators

Tämä aamu on ollut varsin vauhdikasta aikaa. Pojat ovat saalistaneet kaikkea ja kaikkia kovalla innolla palvelusväen väistellessä näitä hurjimuksia.




Micin ikuinen tehtävä on uuden kepin saapuessa talouteen näyttää Mörrille mallia, että palvelusväki on vain ja ainoastaan ruoan jakamista varten. Hänen mielestään siis myös saalistus käy paljon helpommin ja paremmin kun sen tekee yksin ja ilman apua.

Micillä on taatusti myös sanansa sanottavanaan siitä, että keskeneräinen sisustus on paljon parempi. Nyt tilaa riittää hänen saalistuspuuhiinsa huomattavasti paremmin nyt mitä lähitulevaisuudessa.




Mörri on täysin erimieltä. Hänen mielestään kun palvelusväki on juurikin leikkimistä varten. Heidän sekä kepin avulla voi tehdä vaikka ja mitä temppuja, mitä tietenkään Mici ei voi ymmärtää. Lähinnä se on hänestä ärsyttävää, alkaa nyt elvistelemään moisilla hypyillä kun pelkkä lahtaus riittäisi ihan hyvin.


Muhoksella, enää kaksi viikkoa elelevä Gaston herra odottelee tätinsä poksahdusta. Eli siellä on tiedossa lisää pentu- uutisia ja laskettu aika Anelmalla on tänään.

Gastonilla on siis ikää 10 viikkoa ja painoa 1650g.
(Gastonin kuvat: Pirjo Tihinen, Korpicoon's)

Mörrin päivä!

Mörristä en ole aikoihin tehnyt mitään erityisempää päivitystä. Elämä hänellä on sujunut normaaliin tapaan; rakkautta, ruokaa, ulkoilua ja unta! Mitä sitä voisi enää muuta kaivata tältä ihanalta elämältä?

Mörrin suhteen ollaan mietitty vaikka ja mitä siedätyskeinoja Gastonin suhteen, mutta niistä kerron enemmän lähempänä Gastonin saapumista.

Tänään olen kuvannut poikia ahkerasti. Olen ennenkin kertonut, että Mörri ei ole niitä valokuvauksellisimpia kissoja. Sisällä ja salamalla hänestä ei koskaan saa kaunista kuvaa. Tuollaisissa "salamakuvissa" hän näyttää hyvin sottaiselta sekä epäsiistiltä.
Kun Mörristä saa hyvän kuvan ilman salamaa, niin hän on mitä kaunein kissa niissä kuvissa. Tänään sainkin monta ihanaa, hyvin Mörrimäistä kuvaa.

Tänään oli mitä ihanin syysilma ja otin siis kuvia sisustuselementtejä ajatellen.. niistäkin lisää juttua sitten myöhemmin ;)



Tässä Mörri haaveilee ikkunalaudalla. Pojat on jo oppineet, että kun sisälle haluaa, niin ensin ikkunalaudalle että palvelusväki (ja koko talo!) kuulee ryminän. Valitettavasti vain välillä meinaa mennä ramppaamiseksi...



Mörri toisen kiipeilytelineen alatasolla, naapurikyttärinä ;)


Kun ulkoilut oli ulkoiltu, oli aika pienien päikkäreiden. Mikäs sen ihanempaa kuin rysähtää sohvalle oikein kertaheitolla!


Kun alkaa kolottamaan, niin voi heittäytä oikein kunnolla pitkäkseen.


Mitä suloisin uninaama <3 Mörri oli täydessä unessa, joten käytin tilanteen hyväksi kuvatessani tätä suloista nassua.


Pikku herra Muhoksella voi hienosti! Ikää on tänään tullut jo 9 viikkoa ja painoa kertynyt 1480g. Gastonin väritys on alkanut jo ihanasti muuttumaan.

Itse isäntä poseraa <3

"Minä ja iskä", eli mitä luultavammin Gaston näyttää tuolta vuoden päästä. Kasvattaja Pirjo onkin sanonut, että Gaston on ollut kuin ilmetty Aslak pienestä saakka.

Valjaiden testausta ja keinutusta!

Eilen kokeilimme Mörrillä ensimmäistä kertaa valjaita :D Mörrihän on ollut meillä pian kaksi vuotta ja alkaa neljä vuotta pian olemaan herralla ikää. Tämä oli luultavasti ensimmäinen kerta kun Mörrillä oli valjaat yllään.




Alku oli siis täydellistä rimpulointia ja leikiksihän se aika ajoin meni. Fleksi oli myös mitä oudoin juttu ja sitä piti purra aina kun se ihmeellinen naru tuli nenän eteen.

Joka tapauksessa Mörri kävi tutustumassa meidän rappukäytävään valjaat päällä ja oli aivan innoissaan :D Eli varsin tyytyväinen sain olla meidän ipanasta, joka arastelee kaikkea uutta mitä eteen tulee.
Eli tämä tuskin jäi viimeiseksi kerraksi!




Micin arjen suurinta hupia on olla mukana lakanoiden vaihdossa :D

Videolta näkyy hyvin Micin maha, eli ne karvattomat laikut eivät ole vieläkään täysin parantuneet, jopa kala jätettiin kokonaan, joka ruoasta pois. Kuitenkin hormoonilääke on hiukan hillinnyt sitä Micin napertelua ja pesuintoa, eli odotellaan vielä. Kuten eläinlääkäri sanoi, mitä luultavammin laikut häviävät kun syksy tulee, karva kasvaa takaisin ja imestyvät taas keväällä :/ Voi mikä häiriö... Onneksi kuitenkin kaikki on muuten täysin kunnossa.

Kissahulluutta(ko)?

Aloin tutkailemaan omaa kissahulluuttani viime viikolla. Olin torstain vapaalla, niin ehdottomasti oli tärkeää päästä käymään eläinkaupassa avopuolisoni kera. Kyllähän sieltä muutamia juttuja tarttui mukaan ja vielä kotona tarkkailin poikien osuutta elämäämme. Ja mitä kaikkea löysinkään.. Etenkin tämä ruokapuoli on se tärkeä juttu meidän pikku perheessä.


Alennuksesta ostimme naksutuskoulutus- kirjan. Tämä oli ihan extempore- ostos ja Micin kanssa ollaan jo naksuteltu kovasti menemään. Kirja on todella hyvä ja Mici on tykännyt koulutuksen alkumetreistä.
Mörrillä koulutus meni siihen, että hän halusi vain rakkautta, viis naksuista :)


Tässä on poikien kaappi. Siellä on kaikki ruoat, kansio jossa on kaikki tiedot pojista (myös Gastonista) sekä lääkekaappi. Pitää jo alkaa miettimään uutta tilaa, sillä Gastonin vauvaruoat pitää saada omalle paikalleen.


Ostimme myös uuden ruoka- alustan. Aikaisemmin meillä oli sellainen muovinen alusta, joka oli ihan eläinten ruoka- alustaksi tarkoitettu. Se alkoi kuitenkin ajansaatossa haisemaan sekä menemään todella huonoon kuntoon.


Ruokakuppeja meillä on joka lähtöön ja lisää on jo tilattu!
Näitä tuplakuppeja meillä on kaksi. Toinen on nappuloille ja toinen pääasiassa märkäruoalle.


Näitä irrallisia Kermansaven kahvikuppi lautasia meillä on neljä. Äitini osti ne pojille kermansaven poistomyynnistä 1€/kpl.
Nämä on olleet erittäin hyviä lihalautasia, sillä ne saa kätevästi heti pesuun ja lika irtoaa niistä todella hyvin.

Äidiltäni tilasin myös Kermansaven poistomyynnistä design-perhoslautasia (suunnittelijana Paola Suhonen) vain ja ainoastaan poikien käyttöön :D Hänen mallistossaan on matalareunaiset, sopivankokoiset sekä äärimmäisen kauniit lautaset!


Nämä kupit ovat kaikista vanhimmat mitä meillä on ja ovat kyllä pysyneet hyvässä kunnossa. Luultavasti Gaston perii pääasiassa nämä astiat käyttöönsä, sillä ruokailu on järjestettävä toisin kuin nykyään. Micin ahneuden vuoksi ei Gastonia voi syöttää samassa paikassa ilman vahtimista.


Myös tämä vesikuppi on yksi vanhimpia. Tämä olisi tarkoitus vaihtaa "Suhosen perhoslautaseen", sillä mielestäni reuna on liian korkea juomiseen, vaikka se on ajanut asiansa jo vuosien ajan.


Mörri on todella aavikkokissa, mutta Mici eläisi pelkällä vedellä jos saisi. Eli juomisen herra hoitaa tätä nykyä suoraan kylpyhuoneen hanasta ja tätä tapahtuu ainakin kolmesti päivässä. Eikä haittaa vaikka vähän turkki kastuu.

Hankinnassa on vielä toiset valjaat sekä Ikean koukut valjaille. Myös uusi lipasto joudutaan ostamaan eteiseen, koska Gastonin wc ei muuten mahdu vessaan.

Mitäpä sitä ei rakkaiden puolesta tekisi?