sunnuntai 15. marraskuuta 2009

"JURSK" kuului keittiöstä...

sunnuntai 15. marraskuuta 2009
Olen täällä useaan otteeseen valitellut, että en ole saanut poikia syömään luisia lihoja. Olin yrittänyt eläinkaupasta saatavilla kanansiivillä ja naudan rustoluilla totuttaa vieläkin luonnollisempaan ruokavalioon, mutta erittäin huonoilla tuloksilla.



Eilen ostin ihmisten altaasta broilerin koipia. Aluksi olin itse hiukan ihmeissäni, miten saan niistä kissoille syötäviä versioita.
Luonnollisesti aloitin kaiken puukon teroituksella ja aloin pilkkomaan koipia luineen päivineen. Myös nahat otin pois, sillä uskon niiden olevan näin ensikertalaisille vielä tiellä.

Mici oli ensimmäisenä kärkkymässä palasia, mutta itse tein virheen tarjotessani liian isoja paloja. Lopulta leikkelin koivista hänelle penkkiä lihoja ja kaikki meni hienosti alas.


Kun Gaston heräsi, annoin hänen pyytää hetken ruokaa että nälkä kasvaisi suuremmaksi.
Myös hän oli alussa ihmeissään kanan paloista eikä oikein tiennyt mistä aloittaa. Hän söi ensin pari pientä palaa ja jatkoi omia, tärkeitä juttujaan.

Hetken päästä ihmettelin ääntä joka kuului keittiöstä ja ilokseni sain nähdä Gastonin jyystämässä lihakimpaleita luineen :) Huomasin, että palaset oli edelleen liian isoja, sillä Gastonilla on huono tapa hotkia kaikki ruoat ja pari kertaa oli kurkku aika ahtaalla...
Pilkoin isommatkin pieniksi ja siellä seassa oli luuta pienempinä palasina. Eikä mitään ongelmia ollut enää tämän jälkeen.
Eli saimme olla erittäin ylpeitä Gastonista ja tätä ruokalajia on tarkoitus tarjota kerran päivässä.

Itse olen kamppaillut useita kuukausia rasvahappolisän kanssa. Eläinkaupan öljystä olemme saaneet vain sotkua, kalanhajua sekä syömättä jääneitä ruokia.
Ostin eilen apteekista Eforion nimistä ravintolisää ja voin suositella lämpimästi! Kaikki söi kiltisti ruokansa johon sitä laitoin ja mitään hajuhaittoja ei myöskään ollut.

5 kommenttia:

Sirpa kirjoitti...

Gaston syö tosi reippaasti lihaa, kuin vanha tekijä. :)

Kuovi kirjoitti...

Meilläkin on talviaikaan tuo Eforion käytössä, Juuson iho tahtoo hilseillä kuivan ilman takia aina silloin. Ja hyvin ainakin meillä onkin rauhoittanut ihoa :) Mutta vaikka KUINKA mainostavat mauttomana ja hajuttomana niin eiköhän tuo meidän tarkka nuuskuttelija vaan jollain ihmeellä vainunnut senkin ruoan seasta eikä suostunut syömään :D Joten meillä joutuu ruiskuttamaan sen suoraan Juuson suuhun, muuten ei mene alas...

Elina V. kirjoitti...

Hienoa että gaston on reipas lihanpurija :)

Lendi kirjoitti...

Sirpa: Hän on peto :D

Kuovi: Voi vitsit! Minä kun olin kuvitellut Miciä nipoksi :D no huh, mahtaa olla sitten tarkka nenä Juusolla. Ei ole edelleenkään mitään syömisongelmia tullut öljyn lisättyä.

Elina: Ollaan kyllä tosi ylpeitä. Minä vaan en voi katsoa sitä touhua, kun tuntuu että tuo tukehtuu hotkimisen vuoksi :/ Aivan mahdotonta tuo syöminen...

Unknown kirjoitti...

Hyvä Gaston! Noin sitä pitää herkutella :)