Saimme ennen aikaisen joululahjan äidiltäni ja hänen mieheltään; Imurin! Tämä oli erittäin tarpeellinen lahja ja nyt Gaston on saanut tehdä tuttavuutta uuden perheenjäsenen kanssa.
Gaston oli aluksi sitä mieltä, että tämä kapistus ei olisi millään tavalla hyvä juttu... ulajaa nyt menemään joka päivä ja yleensä häiritsee vielä parhaaseen uniaikaan. Kyllä siinä kenellä tahansa vähemmästäkin hermot menisi. Joten Gaston päätti näyttää mistä tässä perheessä puhaltaa:
Tapahtuman jälkeisistä ajoista ei ole kuvamateriaalia, mutta kun välit oli selvitetty sai imurimme toimittaa tehtäväänsä kaikessa rauhassa ja se oli hyväksytty perheeseen :)
In memoriam
3 vuotta sitten
3 kommenttia:
Gastonissa on melkoisesti rohkeutta, kun ei sujahtanut piiloon imurin nähdessään vaan päätti puolustautua moista suhisijaa vastaan. :D
Reipas Gaston!! Meillä meni reilusti yli puoli vuotta että suostutaan olemaan tuolilla jonka alustaa imuroidaan. Ja minulla on vieläkin ranteessa hieno viiltoarpi siitä kun Raichu ensimmäisen kerran imurin näki... (siis meillä ainakin).
Rohkea Gaston! Meillä imuri on Ronjan ja Fedjan vihollinen nro 1. Niillä on muutama vakiopiilo, johon imuria juostaan karkuun. Fedja saattaa uskaltaa kurkkia piiloistaan mitä vihollinen touhuaa, mutta Ronjaa ei näy lainkaan imuroinnin aikana. Nexu sen sijaan suhtautuu imuriin jokseenkin välinpitämättömästi. Yleensä se tarkastelee pedon touhuja noin metrin etäisyydellä, kun muuten meidän touhuja tarkastellaan mahdollisimman läheltä... ps. Mekin ostettiin omaksi lahjaksi uusi imuri ja se on kissojen mielestä vanhaa parempi, kun ei pidä niin kovaa ääntä...
Lähetä kommentti